HELLUNTAI HÄÄPÄIVÄKSI

Kirkolliskokouksen asialistalla on toisen helluntaipäivän palauttaminen vanhalle paikalleen. Ehdotus on tullut kirkolliskokouksen esityslistalle kahdesta hiippakunnasta ja sillä halutaan käytännössä palauttaa helluntai yhdeksi kirkon kolmesta suuresta pyhäajasta pääsiäis- ja joulun pyhien lisäksi. Tarkemmin tuumaten tuo ei ole huono ajatus ollenkaan.

Isossa osassa kristikuntaa toukokuista helluntaita vietetään edelleen kaksi päivää kestävänä kirkon syntymäjuhlana 40 vuorokautta pääsiäisen jälkeen. Helluntaipäivän evankeliumi kertoo siitä, miten Jeesuksen opetuslapset saivat näkyvästi Jumalan Pyhän Hengen antaman voiman. Tulisten kielien saattelemana he saivat rohkeuden puhua ylösnousseesta mestaristaan julkisesti. Kaikki kuulivat heidän julistavan omalla kielellään.

Helluntai oikeasti värittää kirkon nykyistäkin vuotta: Kirkkovuodessa koko helluntain jälkeisen ajan sunnuntait aina tuomiosunnuntaihin asti on nimetty sen mukaan kuinka kauan aikaa on kulunut tästä pyhäpäivästä. Kirkko viettää siis joka vuosi puolivuotta ”kristillisen kasvun ja Pyhän Hengen toiminnan kautta” ja kutsuu sitä helluntain jälkeiseksi ajaksi. - Kaipa se olisi kirkkokansankin hyvä hahmoittaa aina uudestaan, mikä se semmoinen helluntai on.

Suomessahan helluntaipyhiä rukattiin kirkon ja työmarkkinapoliittisten vääntöjen jälkeen noin vuosikymmen sitten. Koska Suomessa oli työmarkkinajärjestöjen mielestä tehtävä riittävä määrä työpäiviä, helluntaimaanantai haluttiin siitää pois arkimaanantaista. Jonkinlaisen kompromissina keksittiin ihan uusi, helluntaita edeltävä lauantaipyhä: ”helluntain valmistuspäivä”. No,sehän ei toiminut eikä semmoista mikään muu kolkka kristikunnassa tunne vieläkään. Niinpä helluntai typistettiin yksipäiväiseksi sunnuntaipyhäksi ja se sulautui sunnuntaiksi sunnuntaiden joukkoon.

Olen asiaa pohdittuani tullut siihen tulokseen, että kirkon on syytä palauttaa helluntai omalle paikalleen ja ehdotettava valtiovallalle myös toisen helluntaipäivän palauttamista yleiseksi vapaapäiväksi sen perinteiselle paikalle eli maanantaipäiväksi.

Lisäksi keksin näin pappina ainakin kaksi painavaa käytännön syytä helluntain pitkään viettoon nyky-Suomessa:

1.) Koko Suomen kansa kaipaa ja tarvitsee arkipäivän päälle sijoittuvaa vapaapäivää. On paljon perhe- ym. tarpeita, joille on syytä olla aikaa.
Opetusministeriön kansliapäällikkö viittasi kirkolliskokouksen avajaispäiväntervehdyksessään kirkon tehtävään perheiden tukemisessa;
SAttumalta jopa aamuTV:N toimittaja sattui eilen toteamaan spontaanisti suomalaisille terpeelloista yhtä lisävapaapäivää, joka ei osu viikonloppuun... :)

2.) Kirkko tarvitsee helluntaita vihkipäiväksi. Kirkollisten vihkimisten määrä on radikaalisti vähentynyt viime vuosina. Ensin vihkimisestä tyhjeni perinteinen juhannus, sitten alkoi tyhjentyä heinäkuu. Lomakaudella häävieraiden paikalle saaminen tuntuu entisiä aikoja työläämmältä; monet eivät kohteliaasti ohjelmoida kenenkään ansaittua kesälomaa sukujuhlilla. Toukokuinen helluntai sopisi oivasti häähelluntaiksi, mitä se jo monen parin kohdalla onkin. Arvelenpa, että yhteiskunnallakin voisi olla vähintään kohtuullinen intressi tukea puolisoiden sitoutumista toisiinsa ja omaan perheeseensä. Suomalainen kansanperinnekin tuntee vanhastaan helluntain taian tässä suhteessa. Että ei kun häähelluntaita tuplapyhänä eteenpäin pukkaamaan… Niin moni puoliso muistaisi hääpäivänsä ilman, että se aina jotenkin luiskahtaa muistista.